Etusivulle 

Eric Allan Hällström
tutkii, kommentoi ja ideoi
Audio:

Aloite kestävän ASO:n 30-vuotispäivänä 28.11.2024:
Asumisoikeuden kokonaishinta ja kesto korjattava kuluttajansuojalain, perustuslain ja kansainvälisten sopimusten vaatimusten mukaiseksi

Suomessa 99-prosenttia aso-asunnoista on kohteiden ulkopuolisten, aiemmin lähinnä vain vuokra-asuntoja rakennuttaneiden ja isännöineiden yhtiöiden hallitsemia, ei siis aidosti asukkaiden taloudellisten aso-yhdistysten tai asunto-osuuskuntien hallitsemia kuten muissa maissa.
    Johtuen asukasdemokratian puuttumisesta, maassamme yleisimmin käytössä olevat aso- sopimukset ja hinnoittelu näyttävät olevan vastoin kuluttajansuojalain määräyksiä. Siksi asumisoikeuden pysyväksi, jopa elinikäiseksi, luvattu ajallinen kesto on kutistunut, kuten vuokra-asunnoissa, keskimäärin vain muutamaan vuoteen. Samalla lupaus asumisoikeuden perinnöksi annettavuudesta on menettänyt lähes kokonaan merkityksensä.
    Virallinen lupaus, ”aso-asukkailla on pysyvä asumisturva”, eli irtisanomissuoja, löytyy yhä ympäristöministeriön nettisivuilta ja monista muistakin lähteistä. Asumisturvan pysyvyys perustellaan sillä, että asukkaiden maksama riskillinen pääoma, 15 % asunnon rakentamiskustannuksista, on mahdollistanut valtion täytetakaaman ja korkotukeman lainan saannin rakennuttajille.
    Asumisoikeuden pysyvyyslupauksesta huolimatta arviolta kymmenet tuhannet aso-asukkaat ovat jo joutuneet jättämään aso-järjestelmän ja noin puolella nykyisistäkin asukkaista kodin talous on niin kriittisellä rajalla, että asumisen hinnan loputtomalta näyttävä nousu nykytahdilla tietää asukaspaon jatkumista myös tulevaisuudessa ellei ongelmia tiedosteta ja poisteta.
    Tärkeimpinä syinä asukaspakoon ovat erehdyttävä viestintä, aso-sopimuksen lainvastainen tietovaje ja aso-asumisen loputon kallistuminen, vieläpä senkin jälkeen kun asukas on jo kertaalleen maksanut asunnon rakentamiskustannukset.
    Näiden syiden poistaminen ja asumisoikeuden, oikeasti pysyvän, aikaa kestävän, turvan luominen ovat mahdollisia korjaamalla asumisoikeuden hinta ja kesto kuluttajansuojalain ja perustuslain sekä kansainvälisten sopimusten vaatimusten mukaisiksi.

Kuluttajansuojalaissa säädettyä:
Ei saa aiheuttaa sekaannuksen vaaraa eikä antaa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja

Asumisoikeus-sanan katteeton käyttö on alusta alkaen aiheuttanut sekaannusta. Jo vuoden 1990 lakia säädettäessä monet kansanedustajistakin erehtyivät luulemaan, että sillä lailla saataisiin Suomeen ulkomaisten esikuvien mukaisesti asukasdemokratialla hallittavat aso-yhdistykset taloineen.
    Alkujaan sekaannuksen aiheutti hallituksen lakiesitys, jonka yleisperusteluilla viitattiin vahvasti vain asukkaiden hallitsemiin rakennuttajiin, mutta lain pykälät olikin laadittu kohteiden ulkopuolisten rakennuttajien järjestelmälle ilman asukasdemokratiaa. Ja vaikka eduskunta, tuon ristiriidan huomattuaan, vaati hallitukselta korjattua lakiesitystä asukasdemokratian kanssa, hallitus ei sellaista esitellyt vaan ryhtyi sekavan lain toimeenpanoon, antoi vuokrataloyhtiöiden aso-järjestelmälle lainat sekä neljän vuoden etumatkan ja istutti valmiimman, monissa maissa sukupolvien ajan käytössä olleen, mallin asukasdemokratioineen komiteaan mietittäväksi. Näin menetellen hallitus virallisti kohteiden ulkopuolisten yhtiöiden valtaan perustuvan, omituisen suomalaisen, aso-järjestelmän, joka sai käyttöönsä viestinnässään kaikki ne positiiviset mielleyhtymät, kuten esimerkiksi ”asukashallinnon”, ”omakustannusperiaatteen” jne. joita käyttäen on jo vuosikymmeniä aiheutettu vakavaa sekaannusta koko väestön keskuudessa sillä ulkopuolisten yhtiöiden mallissa asukkaat eivät todellakaan hallitse, vaan heidän asemansa vertautuu lähinnä vuokralaisuuteen. Asukkailla maksatettavat kustannukset eivät todellakaan ole vain heidän lainoituskohteensa omia kustannuksia vaikka siihen vertauksella ”omistusasunnon kaltaisuuteen” ja ”vastike”-sanaa käyttäen vahvasti erehdyttäen viittaillaan.

Ei saa jättää antamatta olennaisia tietoja

Aso-asuntojen markkinointiviestinnässä on jätetty kertomatta mm. se, ostopäätöksen kannalta erittäin olennainen tieto, että pitkän aso-asumisuran kokonaishinta todennäköisesti nousee yhtä suureksi kuin vuokralaisilla ja jopa kaksi kertaa suuremmaksi kuin oman vastaavanlaisen asunnon hankinta ja yhtiövastikkeet yhteensä. Edes tuon arvioimiseen tarvittavia tietoja hyödykkeen kokonaishinnan määräytymisperusteista ei anneta riittävästi, jos ollenkaan.
    Tuskin yhteenkään yhtiöiden mainokseen on ikinä kirjattu olennaista tietoa esimerkiksi siitä, että asumisen hinnan loputtoman nousun jyrkkyys riippuu mm. yhtiön päättämän uudisrakentamisen vauhdista ja yhtiön vaatimasta lakimuutoksesta, jolla asumisen hintaa voidaan omakustannusperiaatteesta poiketen nostaa myös markkinalähtöisesti.
    Pelkkä kuukausitason hinta sopimushetkeltä ei todellakaan riitä pysyväksi tarkoitetun asumis- ratkaisun kokonaishinnan arviointiin. Perustuslaissa säädettyä: Julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä, mutta kuinka kävikään asumisoikeuslainsäädäntöä tehtäessä? Julkinen valta ei edistänytkään asukkaiden omatoimisuuteen perustuvien asumisoikeus- yhdistysten saantia, vaan antoi etumatkaa ja lainat vuokrataloyhtiöille. Sen seurauksena myös ”jokaisen oikeus asuntoon” on jäänyt riippumaan yhtiöiden mielivallasta ja typistynyt keskimäärin vain muutaman vuoden pituiseksi vuokralaisten lailla.
    Asukkaiden oikeuksien edistämisen sijaan julkinen valta edisti vuokrataloyhtiöiden valtaa ja sääti vuoden 2021 lailla asukkaiden pääomittamat ja maksamat asunnot kohteiden ulkopuolisten yhtiöiden omistajien omaisuudeksi. Aso-kohteiden omistajuus oli jätetty vuosikymmeniksi säätämättä. Siten välteltiin rikkomasta markkinoinnissa hyödynnettyä mielikuvaa asukashallinnosta ja omistusasunnonkaltaisuudesta ja pelattiin aikaa yhtiöiden eduksi, asukkaiden tappioksi.

Kansainvälisessä valtiosopimuksessa säädettyä: Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien toteutuminen.

Suomi on sitoutunut kansainvälisen avun ja yhteistoiminnan kautta täysimääräisesti käytettävissä olevien voimavarojensa mukaan ryhtymään toimenpiteisiin kaikin soveltuvin keinoin ja varsinkin lainsäädäntötoimenpitein YK:n yleissopimuksessa tunnustettujen oikeuksien toteuttamiseksi kokonaisuudessaan.
    Suomi on siis velvollinen turvaamaan jokaiselle oikeuden saada itselleen ja perheelleen tyydyttävän elintason, joka käsittää myös sopivan asunnon, sekä oikeuden elinehtojen jatkuvaan parantamiseen.
    Valitettavasti Suomi ei ole toiminut aso-politiikassaan perusoikeuksien toteutumista riittävästi turvaten. Salliessaan aso-yhtiöille oikeuden periä asukkailta loputtomasti, maksuhistoriasta piittaamatta, kallistuvaa asumisen hintaa, valtio ei anna kaikille asukkaille mahdollisuutta elinehtojen parantamiseen, vaan osaltaan vaikuttaa, sosio- ekonomisin perustein valittujen, talot yhtiöille jo kertaalleen maksamaan joutuneiden, aso-asukkaiden elinehtojen jatkuvaan huononemiseen.
    Nämä ongelmat olisi voitu välttää, jos aso-lain pykälät olisi kirjoitettu onnistuneista ulkomaisista aso- malleista valmiiksi koottuja tietoja hyödyntäen.

Millaisia tekoja nyt tarvittaisiin?

Kiireellisimmin tarvittaisiin ainakin nämä teot:
    Aso-yhtiöiden tulisi vetää pois KOVA ry:n nimissä esitetty lakimuutosehdotus, jonka toteutuessa mahdollistuisi aso-kohteiden muuttaminen vuokra- kohteiksi, asukkaiden aso-sopimusten irtisanominen varsin heppoisin perustein ja kohteiden tuottoasteen raju nostaminen talot jo kertaalleen tai ainakin pitkälle maksaneiden asukkaiden kustannuksella.
    Valtiovallan tulisi säätää aso-järjestelmän ja aso- kohteiden kaikki kustannukset maksaneille ja maksaville asukkaille perustuslain mukainen sananvapaus maksamissaan aso-yhtiöiden viestimissä niin, että se mahdollistaa asukkaiden vapaan keskinäisviestinnän ja mahdollisen päätoimittajan sekä ylläpitäjän valinnan demokraattisesti.
    Valtiovallan tulisi asettaa parlamentaarinen työryhmä, jonka tehtävänä olisi, kotimaisten ja ulkomaisten asumisoikeus- ja asunto-osuuskunta- asiantuntijoiden, varsinkin tutkijoiden sekä asukkaiden ja yhtiöiden edustajien kanssa pyrkiä löytämään ratkaisuja tässä aloitteessa esiin tuotuihin ongelmiin.

Kestävän ASO:n 30-vuotispäivänä 28.11.2024

Eric Allan Hällström, tutkija, kehittäjä
eric.hallstrom@hotmail.fi